Kuinka "911" tuli hätänumero Pohjois-Amerikassa?

2023 Kirjoittaja: Darleen Leonard | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-07-30 22:26

Tämän ongelman ratkaisemiseksi National Fire Chief's Association ehdotti kansallista hätänumeroa vuonna 1957. Mutta presidentti Lyndon B. Johnson auttoi pallon vuotamista vasta vuoteen 1967 saakka. Presidentti Johnsonin lainvalvonta- ja oikeuslaitoksen komission raportti ehdotti, että soittajille olisi annettava yksi puhelinnumero käytettäväksi hätätilanteissa valtakunnallisesti tai ainakin suurissa kaupungeissa. Raportissa suositellaan myös, että poliisiosastolla on kaksi puhelinlinjaa: yksi hätätilanteista ja toinen säännöllisen liikekielteistyksen yhteydessä. Näin soittajat, jotka haluavat ilmoittaa hätätilanteesta, eivät jää kiinni pitämiseen, kun virkailija auttoi jokua, joka vain etsii tietoja.

Yhdysvaltojen televiestintäkomissio (FCC) solmi kumppanin amerikkalaiseen puhelin- ja teleskooppiin (tunnetaan myös AT & T: ksi) vuoden 1967 lopulla selvittääkseen, mikä numero pitäisi olla. Sen jälkeen kun AT & T ehdotti vuonna 1968, että numerot 9-1-1 muodostavat uuden yleisen hätäpuhelinnumeron.

Miksi numerot 9-1-1 nimenomaan? Yksinkertaisesti sanottuna puhelinnumero 9-1-1 on lyhyt, helppo muistaa, ja se voidaan soittaa melko nopeasti, kun otetaan huomioon muutamat numerot. Tämä oli erityisen tärkeää vanhan tyyppisissä pyörimis- / pulssivalintapuhelimissa, jotka olivat edelleen suosittuja, kun 9-1-1-järjestelmä otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. (Kosketusnäyttöpuhelinta ei ensimmäisen kerran otettu käyttöön vuoteen 1963 asti ja kesti muutamia vuosikymmeniä täydellisesti korvata pyörivä puhelimet.) Lisäksi se, että se oli vain kolme numeroa, merkitsi sitä, että numero voitaisiin erottaa muista tavallisista puhelinnumeroista AT: n sisäisessä järjestelmässä ja reititetään erityiseen paikkaan ilman liikaa muutoksia AT & T -verkkoon. (Muutama vuosi sitten AT & T oli toteuttanut 6-1-1 ja 4-1-1-numeronsa, joten 9-1-1: n suositteleminen teki heille suhteellisen yksinkertaisen päivityksen.)

Kongressi tuki AT & T: n ehdotusta 9-1-1 kansalliseksi hätänumeroksi ja hyväksyi lainsäädäntöä tähän vaikutukseen. Jotta asiat olisivat oikeudenmukaiset puhelinyhtiöille, jotka tarvitsivat päivittää laitteitaan ja toimistojaan uuden 9-1-1 -puhelujärjestelmän hallitsemiseksi, Bell System -politiikka luotiin. Politiikka yhdisti parannusten kustannukset peruskuluihin, joita puhelinyhtiöt laskuttavat asiakkailleen.

Vain yli kymmenen vuotta sen jälkeen, kun kongressi oli perustanut 9-1-1 maan yleiseksi hätänumeroiksi, noin 26 prosenttia yhdysvaltalaisista kansalaisista voisi soittaa numeroon 9-1-1 ja olla yhteydessä paikallisiin hätäpalveluihinsä. Olisi yllättävää oppia, että jopa vain 25 vuotta sitten, vuonna 1989, määrä oli noussut vain 50 prosenttiin. Kuitenkin vain kymmenen vuoden kuluttua se nousi 93 prosenttiin maasta. Nykyään noin 99% Yhdysvalloissa olevista henkilöistä on päässeet 9-1-1-hätänumeroon.

Bonustiedot:

• Iso-Britannia oli ensimmäinen maa, joka perusti yleisen hätänumeron (999) vuonna 1937. Se perustettiin sen jälkeen, kun viisi ihmistä kuoli tulessa.
• Amerikan ensimmäinen hätäjärjestelmä, joka käytti 9-1-1, oli Haleyvillessä Alabamassa, ja maan ensimmäinen 9-1-1-kutsu tehtiin siellä 16. helmikuuta 1968. Puhelimen soittaja oli senaattori Rankin Fite. Hänen vastauksensaaja oli USA: n edustaja Tom Beville, joka odotti Haleyville'n poliisiosastolta puhelun. Nome, Alaska, perusti maan toisen 9-1-1-hätäjärjes- telmän vain muutama viikko Haleyvillen jälkeen.
• 9-1-1 on nyt kansainvälinen kiitos Kanadasta, joka hyväksyy numeron hätänumerona.
• Alun perin 9-1-1-järjestelmä perusteli sijainnin reitittämisen puhelinnumeroon, johon henkilö soitti. Tämä osoittautui huonoksi järjestelmälle, koska monta kertaa kunnallisten rajojen ja puhelinkeskusten väliset rajat eivät ole samat, joten puheluita ei aina ole täysin reititetty. Tämän korjaamiseksi otettiin käyttöön Enhanced 9-1-1, joka käytti osoitteita pikemminkin kuin puhelinnumeroita reitittämään 9-1-1 puheluita.
• Solu- ja VoIP-puhelimet ovat tuoneet esiin uusia ongelmia vanhalle 9-1-1 ja Enhanced 9-1-1 -järjestelmälle eli yrittäen selvittää, missä kyseinen henkilö soittaa. Matkapuhelimissa FCC vaatii erittäin tarkkoja sijaintiparametreja joko matkapuhelimen GPS-seurannan tai soluverkon sijainnin avulla. Edellisessä tapauksessa sen on oltava tarkka 150 metrin sisällä vähintään 90 prosentista 9-1-1-puheluista ja 50 metrin etäisyydellä vähintään 67 prosentista puheluista. Jälkimmäisessä verkkopaikannustilassa sen on oltava tarkka 300 metrin sisällä 90 prosenttia puheluista ja 100 metriä 67 prosenttia puheluista. Odotetaan, että ajan myötä FCC vaatii edelleen, että nämä järjestelmät ovat entistä tarkempia.
• Näiden tyyppisten järjestelmien päivitysten lisäksi siirtyminen matkapuhelimen käyttöön on mahdollistanut viestin 9-1-1 vastaanottamisen helpottamiseksi. Järjestelmän ollessa edelleen käytössä, monet AT & T: n, Sprintin, T-Mobilen ja Verizon-operaattorit tukevat tätä, ja kaikkien odotetaan tukevan sitä 31.12.2014 mennessä. teksti, joka tietää, onko tekstiviesti 9-1-1 -järjestelmä saatavilla omalla alueellaan, jos lähetät sellaisen, jossa tämä ei ole vielä saatavilla, saat automaattisen vastauksen tekstiviestin, joka kertoo, ettei se ole käytettävissä.
• Muut "N-1-1" -luvut sisältävät 2-1-1: joka on tarkoitettu yhteisöpalvelutietoihin; 3-1-1 ei-hätätilanteiden kunnallishallinnon palveluista; 4-1-1: hakemiston apu; 5-1-1: liikennetiedotus ja muut kuin hätäapupalvelut; 6-1-1: puhelinyhtiöiden asiakaspalvelu; 7-1-1: Telealan laite kuuroille (TDD) -relettä varten; 8-1-1: maanalaiset julkiset palvelut.